Tilintarkastuslain kokonaisuudistuksessa vuonna 2007 poistettiin tilintarkastuspakko pienimmiltä kirjanpitovelvollisilta. Rajat ovat kuitenkin melko alhaisia. Lain säännösten lisäksi on otettava huomioon yhtiöjärjestyksen tai yhtiösopimuksen määräykset.
Yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimiyrittäjä) ei ole velvollinen valitsemaan tilintarkastajaa toimintansa laajuudesta riippumatta.
Yhteisöissä tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista kriteereistä: 1) taseen loppusumma ylittää 100.000 €, 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200.000 € tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. Säännös koskee henkilöyhtiöitä (avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö), osakeyhtiötä, osuuskuntia ja muita yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä.
Niissä yhtiöissä, joiden yhtiöjärjestyksessä tai yhtiösopimuksessa on määräyksiä tilintarkastuksen toimittamisesta, ei mainittuja kokorajoja sovelleta. Tilintarkastaja on siten valittava myös kokorajat alittavissa yhteisöissä, jos yhtiöjärjestys tai yhtiösopimus sitä edellyttävät. Kokorajat alittavassa yhtiössä voidaan kuitenkin luopua tilintarkastuksen toimittamisesta muuttamalla yhtiöjärjestystä tai yhtiösopimusta ja ilmoittamalla muutos kaupparekisteriin.
Osakeyhtiöiden osalta on muistettava, että osakkeenomistajien vähemmistö voi lain mukaan aina vaatia tilintarkastajan valitsemista, vaikka yhtiöllä ei siihen velvollisuutta olisikaan. Tämä koskee vähemmistöä, jolla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista taikka yksi kolmasosa yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista. Lisäksi on huomattava, että holding-yhtiöissä on aina valittava tilintarkastaja kokorajoista riippumatta.
Toimintaansa aloittavassa yhteisössä tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta, paitsi jos on ilmeistä että yhtiölle on tulossa kokorajat ylittävää toimintaa.
Tilintarkastajalla on oltava laissa säädetty koulutus ja ammattipätevyys. Tilintarkastajat hyväksyy ja heidän toimintaansa valvoo PRH. Tilintarkastajaksi voidaan valita myös tilintarkastusyhteisö, jolloin on lisäksi nimettävä päävastuullinen tilintarkastaja. Mikäli kokorajat täyttävälle yhteisölle on valittu vain yksi tilintarkastaja eikä tämä ole tilintarkastusyhteisö, on valittava ainakin yksi varatilintarkastaja.
Asunto-osakeyhtiöitä ja yhdistyksiä koskevat samat kokorajoitukset. Lisäksi asunto-osakeyhtiön on valittava tilintarkastaja kokorajoituksista riippumatta, mikäli yhtiön rakennuksissa on vähintään 30 huoneistoa. Tätä pienemmissä yhtiöissä on valittava toiminnantarkastaja, paitsi jos yhtiöjärjestyksessä määrätään ettei toiminnantarkastajaakaan ole valittava.
Myös yhdistyksissä on valittava toiminnantarkastaja, mikäli yhdistyksellä ei kokorajojen puitteissa ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa. Yhdistystenkin kohdalla on otettava huomioon myös sääntöjen mahdolliset määräykset tilintarkastuksesta.
Niin asunto-osakeyhtiön kuin yhdistyksenkin toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus, kuin tarkastettavaan toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi.
Säätiöissä on aina valittava tilintarkastaja kokorajoista riippumatta.
Suuryrityksissä vähintään yhden tilintarkastajan on oltava KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö, jos kyse on julkisen kaupankäynnin kohteena olevasta yhteisöstä tai jos päättyneellä tilikaudella täyttyy vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää 25.000.000 €, 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 50.000.000 € tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli 300 henkilöä.
Heikki Mäkinen
varatuomari, neuvontalakimies
Lue lisää: Asunto-osakeyhtiön toiminnantarkastus
