Elinkeinoverolain pääsäännön mukaan elinkeinotoiminnassa ovat vähennyskelpoisia kaikki tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset. Tämän säännön perusteella ratkaistaan myös erilaisten sponsorointikulujen vähennyskelpoisuus.
Sponsoroinnilla tarkoitetaan tietyn tapahtuman, toiminnan, henkilön tai organisaation tukemista. Sponsorointia harjoitetaan yleisesti varsinkin urheilun ja kulttuurin parissa. Sponsorin antama tuki on usein rahallista, mutta sponsorointi voi toteutua myös tarjoamalla yrityksen tuotteita tai palveluita.
Jotta sponsoroinnista yritykselle aiheutuvat kulut olisivat verotuksessa vähennyskelpoisia, tulee niiden siis liittyä tulon hankkimiseen tai säilyttämiseen. Tällöin yritys hakee sponsoroinnin kohteen kanssa harjoitettavan kaupallisen yhteistyön kautta hyötyä omaan liiketoimintaansa.
Sponsorointi eroaa hyväntekeväisyydestä, sillä jälkimmäisessä on kysymys toisten auttamisesta ilman ensisijaista oman edun tavoittelua. Sponsorointi on puolestaan vastikkeellista yhteistyötä kahden eri osapuolen eli sponsoroivan yrityksen ja sponsoroitavan kohteen kesken.
Sponsoroinnin haaste on luonnollisesti sen tuloksellisuuden mittaaminen. Hyvin toteutettu yhteistyö näkyy sponsorin liikevaihdon lisäyksenä.
Kulujen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä ei ole se, että yritys pystyisi osoittamaan saavuttaneensa sponsoroinnista konkreettista hyötyä. Yrityksellä täytyy kuitenkin olla sponsoroinnille aito tulonhankkimistarkoitus. Aito sponsorointi onkin yritykselle investointi ja siten osa sen liiketoimintaa.
Useimmiten sponsorointi on verrattavissa yrityksen markkinointi- tai mainoskuluihin. Olennaista on se, että sponsori saa antamastaan tuesta vastasuorituksen eli rahanarvoisen vastikkeen. Ellei vastavuoroisuutta ole, ei kyseessä useimmiten ole aito sponsorointi eikä tällaisia kuluja saa verotuksessa vähentää.
Sponsoroitavan kohteen vastasuoritus voi olla monenlaista. Tyypillisesti sponsori saa näkyvyttä kohteen toiminnassa. Tällaisena voi olla vaikkapa mainostila urheilijan asusteissa taikka urheilukentän tai tapahtuman alueella. Sponsoroitava kohde voi myös esiintyä tai osallistua yrityksen omiin tapahtumiin tai toimintaan sosiaalisessa mediassa.
Sponsorointimenojen vähennyskelpoisuus ratkaistaan viime kädessä tapauskohtaisella harkinnalla. Sponsorisopimuksella voi olla harkinnassa iso merkitys, joten sen laatimiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Sponsoroitavan kohteen velvoitteet on hyvä listata sopimuksessa mahdollisimman tarkasti, sillä niillä voidaan arvioida vastavuoroisuutta eli onko sponsorin panos tasapainossa kohteen vastasuoritusten kanssa.
Sponsorin panoksen suuruus on tietysti verrannollinen kohteen tunnettuuden kanssa. Esimerkiksi kansainvälisesti tunnetun urheilijan sponsorisopimuksissa on usein kysymys varsin suurista summista. Sponsorin kannalta merkitystä on usein myös sillä, kuinka läheisesti kohde liittyy yrityksen omaan toimintaan.
Ellei sponsori saa konkreettista vastasuoritusta, ei kysymyksessä ole vähennyskelpoinen meno. Esimerkiksi yrityksen osakkaan oman tai tämän perheenjäsenen harrastuksen tukeminen ei täytä sponsoroinnilta edellytettävää vastikkeellisuutta. Rahan jakaminen yrityksestä tällaisiin tarkoituksiin johtaakin helposti veroseuraamuksiin.
Arvoltaan vähäiset raha- tai esinelahjoitukset yleishyödylliseen ja samalla paikalliseen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen voidaan myös katsoa suhdetoiminnan luonteisiksi menoiksi, jotka ovat vähennyskelpoisia verotuksessa. Tällaisia lahjoituksia yritys saa vähentää enintään 850 € kutakin lahjoituksen saajaa kohti. Lahjoitus poliittiseen tarkoitukseen ei ole kuitenkaan miltään osin vähennyskelpoinen verotuksessa.
Mainittuja vähäisiä lahjoituksia lukuun ottamatta lahjoitukset yleishyödylliseen tarkoitukseen eivät ole vähennyskelpoisia, koska ne on annettu lähinnä hyväntekeväisyystarkoituksessa eivätkä edistä elinkeinotoimintaa. Yhteisömuotoinen yritys saa kuitenkin erityssäännöksen nojalla tietyin edellytyksin vähentää tulostaan tieteen, taiteen tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen antamansa rahalahjoituksen (ks. tarkemmin TVL 57 §).
Heikki Mäkinen
varatuomari, neuvontalakimies