Julkisen talouden velkaantuminen on tuonut päivittäiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun termin sopeuttaminen. Yhtä mieltä tunnutaan olevan siitä, että velkaantumiskehityksen taittamiseksi julkista taloutta on sopeutettava. Eri mieltä ollaan kuitenkin sopeutustarpeen määrästä sekä varsinkin sopeutuskeinoista.
Myös yritystoiminnassa puhutaan usein sopeuttamisesta. Yksinkertaistettuna liiketoiminnan sopeuttamisella tarkoitetaan reagoimista yrityksen muuttuneeseen tilanteeseen. Useimmiten sopeuttamisesta puhutaan silloin, kun yrityksen kannattavuus alkaa heikentyä tai on jo heikentynyt niin, että tilanteesta selviytyminen edellyttää toimenpiteitä. Liiketoiminnan sopeuttamisella haetaan tällöin yrityksen tulojen ja kulujen välisen suhteen parantumista.
Tavoitteena sopeuttamisessa on siis yleensä yrityksen kannattavuuden parantaminen. Pyrkimyksenä on saada pienennettyä yrityksen kuluja, mutta sopeutus ei ole vain kulujen karsimista. Onnistunut sopeuttaminen edellyttää hallittuja ja tietoon pohjautuvia toimenpiteitä, joilla yrityksen kulut pienenevät enemmän kuin tulot. Valittavat sopeutuskeinot perustuvat yrityksen toiminnan tuntemiseen sekä ymmärrykseen valittavien keinojen kokonaisvaikutuksista.
Tarve liiketoiminnan sopeuttamiselle syntyy usein jo silloin, kun yrityksen kannattavuus alkaa heikentyä. Tämän arvioiminen vaatii yrityksen tilanteen tuntemista. Jos esimerkiksi yrityksen toiminnan kausivaihtelut ovat suuria, ei tilapäinen kannattavuuden heikentyminen välttämättä ole vielä merkki edessä olevasta kriisitilasta.
Yrityksen omaa taloustilannetta tuleekin seurata jatkuvasti ja pitkäjänteisesti. Liiketoimintaa ja varsinkin sen kehitystä tulee myös kyetä arvioimaan objektiivisesti. Apuna näissä on ajantasainen kirjanpito sekä jatkuva tuote-, työ- tai projektikohtaisen katteen seuranta. Myös yrityksen käytössä olevien järjestelmien ja laitteiden kehittämistarvetta on arvioitava säännöllisesti. Tärkeässä osassa on lisäksi tilauskannan seuranta sekä tulevan kassavirran arvioiminen.
Kunhan sopeuttaminen aloitetaan riittävän ajoissa, on toimenpiteitä mahdollista tehdä hallitusti ja toimien vaikutusta kyetään tällöin myös odottamaan jonkin aikaa. Ellei aikaa ole käytettävissä, on sopeuttamistarve edennyt jo pakolliseksi. Silloin maksukyvyttömyyden uhka on konkreettinen ja velkaantuminen on pakko saada pysäytettyä.
On tietenkin selvää, että mitä aikaisemmin sopeuttamistoimet kyetään aloittamaan, sitä parempi mahdollisuus niiden onnistumiselle on myös olemassa. Ajoissa aloitettuna toimenpidevalikoima on lisäksi usein laajempi eikä toimenpiteiden valttämättä tarvitse olla niin voimakkaita, kuin kriisitilan ollessa jo käsillä.
Yrityksen ollessa jo maksuvaikeuksissa on sopeutustoimille kiire. Toimenpiteitä ei välttämättä kyetä tekemään hallitusti, kun aikaa niiden vaikutusten odottamiseen ei enää ole. Sopeutustoimien on oltava tehokkaita ja nopeita, jotta maksukyvyttömyys ja konkurssin uhka voidaan vielä välttää.
Konkreettisissa sopeutustoimissa voidaan erottaa liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttavat toimet sekä tase-erien selvittelyyn ja korjaamiseen kohdistuvat toimenpiteet. Ensiksi mainitut tähtäävät tulojen saamiseen kuluja suuremmiksi, jolloin liiketoiminnan käyttökate ja tuleva rahavirta kääntyvät takaisin positiiviseksi.
Kannattavuuden parantamisessa tulevat kyseeseen kustannusten pienentäminen, kuten ostojen, henkilöstökulujen ja muiden kiinteiden kulujen karsiminen. Kaikki kuluerät tulee pyrkiä käymään läpi suurimmista pienempiin ja välttämättömätkin hankinnat on mahdollisuuksien mukaan kilpailutettava. Kaikki tarpeettomat kuluerät on luonnollisesti karsittava pois.
Myös mahdollisuudet myyntituottojen lisäämiseen esimerkiksi myyntihintoja korottamalla tai myyntitoimia tehostamalla on tutkittava. Samoin on käytävä läpi tuotannon tehostamismahdollisuudet. Kannattamatonta tai hyvin vähäkatteista myyntiä on karsittava sekä lisättävä tai keskityttävä kannattavaan myyntiin. Kassavirtaa voi lisäksi yrittää parantaa yrityksen käyttöpääomatarpeen pienentämiseen vaikuttavilla toimilla.
Yrityksen tase-erien selvittelyssä avainasemassa ovat yritykselle tarpeettoman omaisuuden myyminen sekä velkojen maksuaikojen muuttaminen. Velkojien kanssa on syytä neuvotella hyvissä ajoin. Maksuvaikeuksissa tai maksujen ollessa jo erääntyneinä on velkojilta huomattavasti vaikeampaa saada ymmärrystä pidennettäville maksuohjelmille.
Sopeutustoimien onnistuessa yrityksen liiketoiminta kääntyy jälleen kannattavaksi. Usein yrityksen liikevaihto pienenee ainakin väliaikaisesti, kun kannattamattomasta myynnistä luovutaan. Vähitellen myyntiä on toki taas mahdollista lisätä, kunhan se tehdään hallitusti. Ylipäätään kaikkien sopeutumistoimien vaikutuksia on seurattava ja tarvittaessa tehtävä toimiin muutoksia.
Mikäli liiketoimintaa ei sopeutumistoimista huolimatta saada kannattavaksi tai mikäli toiminnasta ei sopeutumistoimien jälkeenkään jää riittävästi katetta veloista selviämiseen, ovat vaihtoehdot vähissä. Yritystoiminnan muodosta riippuen kyseeseen voi tulla lähinnä elinkeinonharjoittajan velkajärjestely tai elinkeinotoiminnan lopettaminen taikka yhtiömuotoisen yrityksen konkurssi. Niitä ei tässä kirjoituksessa tämän enempää käsitellä.
Yrityksen oman liiketoiminnan ymmärtämisen ja taloustilanteen jatkuvan seuraamisen tärkeyttä niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina ei voi korostaa liikaa. Oman tilitoimiston kanssa on hyvä sopia selvät rutiinit taloushallinnon raportoinnille. Liiketoiminnan kehityksen ennustamisessa ja toiminnan arvioinnissa yrityksen omat toimet ovat avainasemassa. Niihinkin on toki saatavissa ulkopuolista apua.
Heikki Mäkinen
varatuomari, neuvontalakimies
Lue lisää:
Käyttöpääomatarpeen pienentäminen yrityksen omilla toimilla
Pysyvät asiantuntijapalvelut yritysjohdon tukena