Oma pääoma kuvaa kirjanpidossa varojen ja velkojen erotusta. Omaa pääomaa lisäävät yhtiöön joko perustettaessa tai myöhemmin tehdyt omistajien sijoitukset sekä tilikausilta kertyneet voitot. Omaa pääomaa puolestaan pienentävät kertyneet tappiot sekä osingonmaksu ja muu varojen jako osakkaille.
Osakeyhtiölaissa on säädetty hallitukselle velvollisuus seurata oman pääoman kehitystä aktiivisesti. Riittävää ei ole se, että oma pääoma todetaan kerran vuodessa virallista tilinpäätöstä tehtäessä. Seurantavelvollisuus korostuu esimerkiksi tilanteissa, joissa yhtiöllä on jo aiemmin ollut huomattavia tappioita tai yhtiölle on tullut merkittäviä tulokseen vaikuttavia menetyksiä. Jo yhtiölle aiheutunut yksittäinenkin suuri luottotappio saattaa aiheuttaa korostetun seurantavelvollisuuden.
Kun yhtiön hallitus havaitsee yhtiön oman pääoman olevan negatiivinen, on hallituksen viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä ilmoitus kaupparekisteriin. Viipymättä tarkoittaa varsin lyhyttä aikaa, korkeintaan paria kuukautta. Hallitus ei siis voi jäädä odottamaan tilikauden päättymisen jälkeen laadittavaa tilinpäätöstä, paitsi jos oman pääoman menettäminen on havaittu juuri ennen tilikauden päättymistä.
Oman pääoman riittävyyttä laskettaessa luetaan yhtiölle annetut pääomalainat omaksi pääomaksi. Lisäksi poistoero ja yhtiön tekemät vapaaehtoiset varaukset otetaan huomioon oman pääoman lisäyksinä. Jos yhtiön omaisuuden todennäköinen luovutushinta on muuten kuin tilapäisesti sen kirjanpitoarvoa olennaisesti suurempi, saadaan myös tämä erotus ottaa huomioon oman pääoman lisäyksenä. Näissä lisäyksissä on kuitenkin noudatettava erityistä varovaisuutta ja niistä on annettava perusteltu selvitys joko toimintakertomuksessa tai taseen liitetiedoissa.
Selvitystilavelvollisuutta ei osakeyhtiölaissa enää ole säädetty. Julkisilla osakeyhtiöillä on kuitenkin edelleen velvollisuus kutsua koolle yhtiökokous päättämään toimenpiteistä yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi, kun oman pääoman havaitaan olevan alle puolet osakepääomasta. Sama velvollisuus oli aiemmin myös yksityisissä osakeyhtiöissä, mutta se poistettiin vuoden 2007 lopussa.
Vielä ennen vuoden 2006 lakiuudistusta osakeyhtiön hallituksen velvollisuutena oli huolehtia yhtiön asettamisesta selvitystilaan, ellei oman pääoman alentumisen havaitsemisen jälkeen pidetyssä tilinpäätöstä käsittelevässä yhtiökokouksessa voitu todeta oman pääoman olevan vähintään puolet osakepääomasta.
Vaikka pakkoselvitystilavelvollisuutta ei osakeyhtiön hallituksella enää olekaan, ei yhtiön tappiollista toimintaa silti voida oman pääoman menettämisen ja siitä tehtävän kaupparekisteri-ilmoituksen jälkeen jatkaa täysin vapaasti. Osakeyhtiölaissa säädetty huolellisuusvelvollisuus edellyttää hallituksen toimivan aina yhtiön edun edistämiseksi. Maksukyvyttömän yhtiön toiminnan jatkaminen voi tulla arvioitavaksi myös velallisen rikoksia koskevien säännösten valossa.
Oman pääoman menettämistä koskeva ilmoitusvelvollisuus on säädetty yhtiön velkojien ja muiden sivullisten suojaksi. Kaupparekisteriin tehtävä merkintä on julkinen, joten se on kaikkien nähtävillä ja se päätyy myös luottotietoja tarjoaville tahoille. Sen vuoksi on selvää, että ilmoituksella on käytännön vaikutuksia yhtiön toimintaan.
Ilmoituksen laiminlyönnistä voi seurata hallitukselle ja myös toimitusjohtajalle vahingonkorvausvelvollisuus. Osakeyhtiölain mukaan hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Kun kysymyksessä on laissa säädetyn velvollisuuden laiminlyönti, vahinko katsotaan lain mukaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, ellei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti.
Oikeuskäytännössä on esimerkiksi velvoitettu korvaamaan vahinko, joka yhtiön tavarantoimittajalle on aiheutunut uusista toimituksista yhtiön tappiollista toimintaa jatkettaessa. Syy-yhteys aiheutuneeseen vahinkoon on näissä tilanteissa katsottu täyttyneen, mikäli tavarantoimittaja ei olisi uusia toimituksia tehnyt tultuaan tietoiseksi yhtiön taloudellisen tilan heikentymisestä.
Kaupparekisterimerkintä oman pääoman menettämisestä voidaan poistaa yhtiön tekemän uuden ilmoituksen perusteella, jos yhtiön oma pääoma on palautunut siten, että se on yli puolet osakepääomasta. Oma pääoma on voinut palautua kertyneen voitollisen tuloksen myötä taikka yhtiön osakkaiden tekemien uusien sijoitusten tai saatujen pääomalainojen avulla.
Rekisteri-ilmoitukseen tulee liittää tase sekä toimintakertomus tai liitetiedot, joista ilmenee oman pääoman laskelma selvityksineen. Myös tässä laskelmassa voidaan yhtiölle annetut pääomalainat ja muut edellä mainitut oman pääoman lisäykset ottaa huomioon vastaavin edellytyksin.
Mikäli yhtiössä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, on ilmoitukseen liitettävän taseen ja muun selvityksen oltava tilintarkastettuja.
Oman pääoman palautuminen positiiviseksi ei siis vielä riitä niissä yhtiöissä, joissa yhtiöllä on myös osakepääomaa. Aiemman rekisterimerkinnän poistamiseksi oman pääoman on oltava noussut siten, että se on yli puolet osakepääoman määrästä. Mikäli yhtiössä ei ole lainkaan osakepääomaa, edellyttää aiemman kaupparekisterimerkinnän poistaminen oman pääoman olevan positiivinen tai vähintäänkin nolla.
Heikki Mäkinen
varatuomari, neuvontalakimies