Kategoria: Blogi

13.6.2024 HM 0 .

Eduskunnan täysistunnossa 12.6.2024 vahvistettiin uudeksi arvonlisäverovelvollisuuden alarajaksi 20.000 euroa 1.1.2025 alkaen, jolloin arvonlisäveron alarajahuojennus poistuu. Lakimuutoksen lopullisesta hyväksymisestä päätetään täysistunnossa 18.6.2024, mutta sisällöllisiä muutoksia säädöksiin ei tuolloin enää tule. Jatkossa siis arvonlisäveron alarajahuojennusta ei enää saa, mutta vähäisen toiminnan raja nousee nykyisestä 15.000 eurosta 20.000 euroon. Mikäli yrityksen liikevaihto tällä hetkellä…

8.6.2024 HM 0 .

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta ei mietinnössään hyväksynyt hallituksen esittämää arvonlisäveron alarajan korottamatta jättämistä. Valiokunnan enemmistö eli hallituspuolueiden edustajat katsoivat, että alarajahuojennuksen poistumisen vaikutuksia on perusteltua lieventää alarajan maltillisella korottamisella 20.000 euroon. Myös yleisen ALV-kannan korottaminen voimistaa alarajahuojennuksen poistumisesta aiheutuvaa verorasituksen kasvua, mikä valiokunnan enemmistön mukaan puoltaa ehdotettua maltillista korotusta. Samoin alarajan korotuksella olisi…

25.5.2024 HM 0 .

Lue myös: Uudeksi ALV-alarajaksi 20.000 euroa EU-direktiivin muutoksen myötä arvonlisäveron alarajahuojennus on poistumassa 1.1.2025 alkaen. Asiaa koskeva hallituksen esitys on nyt annettu. Odotettua arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korotusta nykyisestä 15.000 eurosta ei esitykseen sisälly, vaikka useat tahot sitä esitysluonnoksesta antamissaan lausunnoissa vaativat. Jopa Verohallinto esitti alarajan nostamista ohjaus- ja valvontatehtäviin tarvittavan vähäisemmän henkilöstöresurssimäärän vuoksi.…

14.12.2023 HM 0 .

Lue myös: Uudeksi ALV-alarajaksi 20.000 euroa Arvonlisäveron alarajahuojennus on ollut verohelpotus niille alv-rekisteriin kuuluville yrittäjille ja yrityksille, joiden tilikauden (12 kk) liikevaihto on alle 30.000 euroa. EU-direktiivin muutoksen myötä jäsenvaltioiden mahdollisuus soveltaa alarajahuojennuksen kaltaisia asteittaisia verohelpotuksia on kuitenkin poistumassa 1.1.2025 alkaen. Hallituksen esitysluonnos arvonlisäverolain muuttamisesta on nyt asetettu lausuntokierrokselle. Esitysluonnoksen mukaisesti alarajahuojennus siis…

16.4.2023 HM 0 .

Oma pääoma kuvaa kirjanpidossa varojen ja velkojen erotusta. Omaa pääomaa lisäävät yhtiöön joko perustettaessa tai myöhemmin tehdyt omistajien sijoitukset sekä tilikausilta kertyneet voitot. Omaa pääomaa puolestaan pienentävät kertyneet tappiot sekä osingonmaksu ja muu varojen jako osakkaille. Osakeyhtiölaissa on säädetty hallitukselle velvollisuus seurata oman pääoman kehitystä aktiivisesti. Riittävää ei ole se, että…

11.4.2023 HM 0 .

Tuloverolakiin lisättiin osakeyhtiöstä nostettujen osakaslainojen verotusta koskevat säännökset vuonna 1998. Siitä lähtien osakaslainat on katsottu verotuksessa lainansaajan veronalaiseksi pääomatuloksi. Osakaslainan takaisinmaksuvuonna verovelvollisella on puolestaan oikeus vähentää maksamansa määrä pääomatuloistaan. Verotuksen piiriin kuuluvat luonnollisen henkilön sellaisesta osakeyhtiöstä nostamat lainat, jonka osakkeista verovelvollinen, hänen perheenjäsenensä tai nämä yhdessä omistavat suoraan tai välillisesti vähintään…

25.3.2023 HM 0 .

Julkisen talouden velkaantuminen on tuonut päivittäiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun termin sopeuttaminen. Yhtä mieltä tunnutaan olevan siitä, että velkaantumiskehityksen taittamiseksi julkista taloutta on sopeutettava. Eri mieltä ollaan kuitenkin sopeutustarpeen määrästä sekä varsinkin sopeutuskeinoista. Myös yritystoiminnassa puhutaan usein sopeuttamisesta. Yksinkertaistettuna liiketoiminnan sopeuttamisella tarkoitetaan reagoimista yrityksen muuttuneeseen tilanteeseen. Useimmiten sopeuttamisesta puhutaan silloin, kun yrityksen kannattavuus…

19.3.2023 HM 0 .

Yritysten järjestämät erilaiset markkinointiin liittyvät arpajaiset ovat nykyisin hyvin tavanomaisia. Kukapa ei olisi vaikka somessa törmännyt arvontoihin, joissa palkintoina on yrityksen tuotteita tai palveluita. Useimmiten kysymyksessä on tällöin arpajaisverolain tarkoittama muu arpajainen. Laissa tällä tarkoitetaan julkisesti järjestettyä arvontaa, arvaamista, vedonlyöntiä tai niihin rinnastettavaa, sattumasta osaksi tai kokonaan riippuvaa menettelyä, jossa voi…

25.12.2022 HM 0 .

Peitellyn osingon verotus muuttui vuoden 2023 alusta. Aiempien säädösten mukaan peitellystä osingosta oli pääsääntöisesti 75 prosenttia ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. Vuoden 2023 alusta koko peitelty osinko verotetaan saajansa ansiotulona. Peitellyllä osingolla tarkoitetaan rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa tai tämän omaisen hyväksi osakkuusaseman perusteella tavallisesta olennaisesti poikkeavan hinnoittelun johdosta tai…

17.12.2022 HM 0 .

Lue myös: Uudeksi ALV-alarajaksi 20.000 euroa Arvonlisäveron alarajahuojennus on verohelpotus niille alv-rekisteriin kuuluville yrittäjille ja yrityksille, joiden tilikauden (12 kk) liikevaihto on alle 30.000 euroa. Mikäli liikevaihto on enintään 15.000 euroa, saa yritys huojennukseen oikeuttavan arvonlisäveron kokonaan takaisin. Jos yrityksen liikevaihto on yli 15.000 euroa mutta alle 30.000 euroa, saa yritys…

27.11.2022 HM 0 .

Yrityksille aiheutuu toiminnastaan lähes poikkeuksetta kustannuksia ennen niistä syntyvää tuloa. Esimerkiksi raaka-aineet, tuotannon kulut ja palkat, vuokrat ja monet muut menot on maksettava ennen kuin yritys pääsee myymään toimintansa tuloksia. Tätä yrityksen toiminnan pyörittämiseen sitoutuvaa lyhytaikaista rahantarvetta kutsutaan käyttöpääomaksi. Käyttöpääoman tarvetta lisää vielä yrityksen asiakkailleen antama maksuaika. Toisaalta ostoille saatava maksuaika…

9.9.2022 HM 0 .

Elinkeinoverolain pääsäännön mukaan elinkeinotoiminnassa ovat vähennyskelpoisia kaikki tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset. Tämän säännön perusteella ratkaistaan myös erilaisten sponsorointikulujen vähennyskelpoisuus. Sponsoroinnilla tarkoitetaan tietyn tapahtuman, toiminnan, henkilön tai organisaation tukemista. Sponsorointia harjoitetaan yleisesti varsinkin urheilun ja kulttuurin parissa. Sponsorin antama tuki on usein rahallista, mutta sponsorointi voi toteutua myös…

13.12.2021 HM 0 .

Arvonlisäverolain pääsäännön mukaan verovelvollinen saa vähentää verollista liiketoimintaansa varten toiselta verovelvolliselta ostamastaan tavarasta tai palvelusta suoritettavan arvonlisäveron. Vähennyksen edellytyksenä siis on, että tavara tai palvelu on hankittu arvonlisäverollista liiketoimintaa varten. Mikäli hankittua tavaraa tai palvelua käytetään myös muussa kuin arvonlisäverollisessa toiminnassa, on vähennysoikeus vain arvonlisäverollista käyttöä vastaavasta osuudesta. Vähennystä ei voi…

8.12.2021 HM 0 .

Tilintarkastuslain kokonaisuudistuksessa vuonna 2007 poistettiin tilintarkastuspakko pienimmiltä kirjanpitovelvollisilta. Rajat ovat kuitenkin melko alhaisia. Lain säännösten lisäksi on otettava huomioon yhtiöjärjestyksen tai yhtiösopimuksen määräykset. Yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimiyrittäjä) ei ole velvollinen valitsemaan tilintarkastajaa toimintansa laajuudesta riippumatta. Yhteisöissä tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi…

3.12.2021 HM 0 .

Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työntekijöiden työterveyshuollosta aiheutuvat kustannukset ovatkin työnantajalle vähennyskelpoinen menoerä myös verotuksessa. Lakisääteisestä työterveyshuollosta ei synny myöskään työntekijälle veronalaista etua. Työnantajan koko henkilökunnalleen järjestämä tavanomainen ja kohtuullinen…

26.11.2021 HM 0 .

Verolainsäädännössä on rajoitettu yrityksen edustuskulujen vähennyskelpoisuutta. Elinkeinoverolain mukaan edustuskulujen määrästä saa vähentää vain 50 prosenttia tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneina menoina. Arvonlisäverolain mukaan edustuskulut eivät ole lainkaan vähennyskelpoisia. Vuodeksi 2014 myös elinkeinoverolakia muutettiin niin, että edustuskulut eivät olleet lainkaan vähennyskelpoisia. Julkisuudessa nousseen kovan arvostelun takia vähennyskelpoisuus kuitenkin palautettiin ennalleen vuoden 2015…

3.5.2021 HM 0 .

Yrityksen taloushallinnon perusraportteja ovat tuloslaskelma ja tase. Perinteisesti ne on tulostettu kuukausittain. Nykyisillä taloushallinnon ohjelmistoilla niitä voidaan kuitenkin tarkastella helposti milloin tahansa. Taloushallinnon automatisointiaste määrittelee, kuinka reaaliajassa esimerkiksi myynti- ja ostolaskut kirjautuvat. Vähintään tilikauden vaihtuessa tuloslaskelmasta ja taseesta laaditaan virallinen tilinpäätös kaikkine jaksotuksineen ja täsmäytyksineen. Kunkin yrityksen tarpeiden mukaan voidaan lisäksi…

16.4.2021 HM 0 .

Yritystoiminnassa on viime vuosina ryhdytty käyttämään johtamisen tukena yhä enemmän ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka sidotaan yritykseen projektiluontoista toimeksianto- tai konsultointisopimusta tiiviimpään yhteistyöhön. Nämä mallit ovat vähitellen levinneet isommista yhtiöistä myös pienempien yritysten johtamisjärjestelmiin. Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n pörssiyhtiöitä varten hyväksymä hallinnointikoodikin korostaa yhtiön hallituksen monimuotoisuutta, joka tukee yhtiön liiketoimintaa ja sen kehittämistä. Hallituksen jäsenten…

14.4.2021 HM 0 .

Listaamattoman yrityksen arvonmääritystä ryhdytään useimmiten tekemään siinä vaiheessa, kun sen omistaja suunnittelee luopuvansa yrityksestä eläkkeelle jäämisen taikka yrityksen myynnin vuoksi. Arvonmääritys voi tulla eteen myös muissa yritysjärjestelytilanteissa, esimerkiksi yhden osakkaan osuuden lunastuksessa tai uuden osakkaan tullessa mukaan yritykseen. Myös sukupolvenvaihdokset sekä perhe- ja perintöoikeudelliset tilanteet (ositus, perunkirjoitus tai perinnönjako) aiheuttavat tarpeen…

12.4.2021 HM 0 .

Kun osakeyhtiössä on useampia kuin yksi osakkeenomistaja, tarvitaan osakkaiden keskinäisten suhteiden järjestelyyn useasti yksityiskohtaisempia sääntöjä kuin mitä osakeyhtiölaissa on säädetty. Tällöin käytetään usein osakassopimusta. Siitä ei ole säännöksiä laissa, joten sille ei ole myöskään olemassa mitään määrättyä muotoa. Yleensä siinä sovitaan osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista toisiaan ja yhtiötä kohtaan. Tyypillisesti sopimukseen…