Julkisen talouden velkaantuminen on tuonut päivittäiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun termin sopeuttaminen. Yhtä mieltä tunnutaan olevan siitä, että velkaantumiskehityksen taittamiseksi julkista taloutta on sopeutettava. Eri mieltä ollaan kuitenkin sopeutustarpeen määrästä sekä varsinkin sopeutuskeinoista. Myös yritystoiminnassa puhutaan usein sopeuttamisesta. Yksinkertaistettuna liiketoiminnan sopeuttamisella tarkoitetaan reagoimista yrityksen muuttuneeseen tilanteeseen. Useimmiten sopeuttamisesta puhutaan silloin, kun yrityksen kannattavuus…
Yritysten järjestämät erilaiset markkinointiin liittyvät arpajaiset ovat nykyisin hyvin tavanomaisia. Kukapa ei olisi vaikka somessa törmännyt arvontoihin, joissa palkintoina on yrityksen tuotteita tai palveluita. Useimmiten kysymyksessä on tällöin arpajaisverolain tarkoittama muu arpajainen. Laissa tällä tarkoitetaan julkisesti järjestettyä arvontaa, arvaamista, vedonlyöntiä tai niihin rinnastettavaa, sattumasta osaksi tai kokonaan riippuvaa menettelyä, jossa voi…
Peitellyn osingon verotus muuttui vuoden 2023 alusta. Aiempien säädösten mukaan peitellystä osingosta oli pääsääntöisesti 75 prosenttia ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. Vuoden 2023 alusta koko peitelty osinko verotetaan saajansa ansiotulona. Peitellyllä osingolla tarkoitetaan rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa tai tämän omaisen hyväksi osakkuusaseman perusteella tavallisesta olennaisesti poikkeavan hinnoittelun johdosta tai…
Arvonlisäveron alarajahuojennus on verohelpotus niille alv-rekisteriin kuuluville yrittäjille ja yrityksille, joiden tilikauden (12 kk) liikevaihto on alle 30.000 euroa. Mikäli liikevaihto on enintään 15.000 euroa, saa yritys huojennukseen oikeuttavan arvonlisäveron kokonaan takaisin. Jos yrityksen liikevaihto on yli 15.000 euroa mutta alle 30.000 euroa, saa yritys huojennuksena osan arvonlisäverosta. Huojennus pienenee lineaarisesti…
Yrityksille aiheutuu toiminnastaan lähes poikkeuksetta kustannuksia ennen niistä syntyvää tuloa. Esimerkiksi raaka-aineet, tuotannon kulut ja palkat, vuokrat ja monet muut menot on maksettava ennen kuin yritys pääsee myymään toimintansa tuloksia. Tätä yrityksen toiminnan pyörittämiseen sitoutuvaa lyhytaikaista rahantarvetta kutsutaan käyttöpääomaksi. Käyttöpääoman tarvetta lisää vielä yrityksen asiakkailleen antama maksuaika. Toisaalta ostoille saatava maksuaika…
Elinkeinoverolain pääsäännön mukaan elinkeinotoiminnassa ovat vähennyskelpoisia kaikki tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset. Tämän säännön perusteella ratkaistaan myös erilaisten sponsorointikulujen vähennyskelpoisuus. Sponsoroinnilla tarkoitetaan tietyn tapahtuman, toiminnan, henkilön tai organisaation tukemista. Sponsorointia harjoitetaan yleisesti varsinkin urheilun ja kulttuurin parissa. Sponsorin antama tuki on usein rahallista, mutta sponsorointi voi toteutua myös…
Arvonlisäverolain pääsäännön mukaan verovelvollinen saa vähentää verollista liiketoimintaansa varten toiselta verovelvolliselta ostamastaan tavarasta tai palvelusta suoritettavan arvonlisäveron. Vähennyksen edellytyksenä siis on, että tavara tai palvelu on hankittu arvonlisäverollista liiketoimintaa varten. Mikäli hankittua tavaraa tai palvelua käytetään myös muussa kuin arvonlisäverollisessa toiminnassa, on vähennysoikeus vain arvonlisäverollista käyttöä vastaavasta osuudesta. Vähennystä ei voi…
Tilintarkastuslain kokonaisuudistuksessa vuonna 2007 poistettiin tilintarkastuspakko pienimmiltä kirjanpitovelvollisilta. Rajat ovat kuitenkin melko alhaisia. Lain säännösten lisäksi on otettava huomioon yhtiöjärjestyksen tai yhtiösopimuksen määräykset. Yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimiyrittäjä) ei ole velvollinen valitsemaan tilintarkastajaa toimintansa laajuudesta riippumatta. Yhteisöissä tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi…
Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työntekijöiden työterveyshuollosta aiheutuvat kustannukset ovatkin työnantajalle vähennyskelpoinen menoerä myös verotuksessa. Lakisääteisestä työterveyshuollosta ei synny myöskään työntekijälle veronalaista etua. Työnantajan koko henkilökunnalleen järjestämä tavanomainen ja kohtuullinen…
Verolainsäädännössä on rajoitettu yrityksen edustuskulujen vähennyskelpoisuutta. Elinkeinoverolain mukaan edustuskulujen määrästä saa vähentää vain 50 prosenttia tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneina menoina. Arvonlisäverolain mukaan edustuskulut eivät ole lainkaan vähennyskelpoisia. Vuodeksi 2014 myös elinkeinoverolakia muutettiin niin, että edustuskulut eivät olleet lainkaan vähennyskelpoisia. Julkisuudessa nousseen kovan arvostelun takia vähennyskelpoisuus kuitenkin palautettiin ennalleen vuoden 2015…
Yrityksen taloushallinnon perusraportteja ovat tuloslaskelma ja tase. Perinteisesti ne on tulostettu kuukausittain. Nykyisillä taloushallinnon ohjelmistoilla niitä voidaan kuitenkin tarkastella helposti milloin tahansa. Taloushallinnon automatisointiaste määrittelee, kuinka reaaliajassa esimerkiksi myynti- ja ostolaskut kirjautuvat. Vähintään tilikauden vaihtuessa tuloslaskelmasta ja taseesta laaditaan virallinen tilinpäätös kaikkine jaksotuksineen ja täsmäytyksineen. Kunkin yrityksen tarpeiden mukaan voidaan lisäksi…
Yritystoiminnassa on viime vuosina ryhdytty käyttämään johtamisen tukena yhä enemmän ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka sidotaan yritykseen projektiluontoista toimeksianto- tai konsultointisopimusta tiiviimpään yhteistyöhön. Nämä mallit ovat vähitellen levinneet isommista yhtiöistä myös pienempien yritysten johtamisjärjestelmiin. Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n pörssiyhtiöitä varten hyväksymä hallinnointikoodikin korostaa yhtiön hallituksen monimuotoisuutta, joka tukee yhtiön liiketoimintaa ja sen kehittämistä. Hallituksen jäsenten…
Listaamattoman yrityksen arvonmääritystä ryhdytään useimmiten tekemään siinä vaiheessa, kun sen omistaja suunnittelee luopuvansa yrityksestä eläkkeelle jäämisen taikka yrityksen myynnin vuoksi. Arvonmääritys voi tulla eteen myös muissa yritysjärjestelytilanteissa, esimerkiksi yhden osakkaan osuuden lunastuksessa tai uuden osakkaan tullessa mukaan yritykseen. Myös sukupolvenvaihdokset sekä perhe- ja perintöoikeudelliset tilanteet (ositus, perunkirjoitus tai perinnönjako) aiheuttavat tarpeen…
Kun osakeyhtiössä on useampia kuin yksi osakkeenomistaja, tarvitaan osakkaiden keskinäisten suhteiden järjestelyyn useasti yksityiskohtaisempia sääntöjä kuin mitä osakeyhtiölaissa on säädetty. Tällöin käytetään usein osakassopimusta. Siitä ei ole säännöksiä laissa, joten sille ei ole myöskään olemassa mitään määrättyä muotoa. Yleensä siinä sovitaan osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista toisiaan ja yhtiötä kohtaan. Tyypillisesti sopimukseen…