Yritysten järjestämät erilaiset markkinointiin liittyvät arpajaiset ovat nykyisin hyvin tavanomaisia. Kukapa ei olisi vaikka somessa törmännyt arvontoihin, joissa palkintoina on yrityksen tuotteita tai palveluita. Useimmiten kysymyksessä on tällöin arpajaisverolain tarkoittama muu arpajainen. Laissa tällä tarkoitetaan julkisesti järjestettyä arvontaa, arvaamista, vedonlyöntiä tai niihin rinnastettavaa, sattumasta osaksi tai kokonaan riippuvaa menettelyä, jossa voi voittaa rahaa tai rahanarvoisen etuuden.
Arpajaisverolain soveltaminen edellyttää siis ensiksikin, että voitto tai palkinnon saaminen riippuu sattumasta. Arpajaisverolaki ei sovellu, jos palkinnon saaja valitaan suorituksen perusteella. Jos voitto on vastiketta jostakin suorituksesta, se on saajalleen veronalaista tuloa.
Arvontaan osallistuminen voi tosin edellyttää jonkinlaista näennäissuoritusta, josta huolimatta arvonnasta saatu voitto on arpajaisveron alainen. Tällaisia näennäissuorituksia ovat kyselyyn vastaaminen, muutamaan kysymykseen oikein vastaaminen, osallistuminen messutilaisuuteen, uusien jäsenten hankinta yhdistykselle, taikka tykkääminen tai kommentointi sosiaalisessa mediassa tai muu vastaava suoritus.
Arvonnan tulee myös olla julkisesti järjestetty, jotta kyse olisi arpajaisverolain mukaisista arpajaisista. Julkisuusvaatimus täyttyy, jos arvontaan voi osallistua periaatteessa kuka tahansa ja osallistujien määrää ei ole ennalta rajoitettu. Julkisuusvaatimus täyttyy myös, jos tietylle rajatulle joukolle suunnatussa arvonnassa mahdollisten osallistujien lukumäärä on riittävän suuri, vähintään useisiin satoihin nouseva.
Arpajaisveron määrä on 30 % voittojen yhteenlasketusta arvosta. Vero maksetaan sentin tarkkuudella. Saman kalenterikuukauden aikana toimeenpantujen erillisten arpajaisten voitot lasketaan yhteen veroa maksettaessa.
Arpajaisveroa ei kuitenkaan ole maksettava, jos sen määrä on vähemmän kuin 50 euroa kalenterikuukaudessa. Siten veroa ei tarvitse maksaa, jos jaettujen voittojen arvo on alle 166,66 euroa kalenterikuukaudessa.
Arpajaisveron määrää laskettaessa voiton arvo on voiton rahamäärä taikka esineen tai hyödykkeen arvonlisäverollinen hankintahinta, jonka arpajaisten toimeenpanija on voitosta maksanut. Voiton arvona pidetään esineen tai hyödykkeen arvonlisäverollista hintaa riippumatta siitä, onko arpajaisten toimeenpanijalla oikeus vähentää arvonlisäverotuksessa hankintahintaan sisältyvä arvonlisävero vai ei (ks. KHO 2007:32).
Jos arpajaisten toimeenpanija on saanut voiton vastikkeetta tai se on arpajaisten toimeenpanijan itsensä valmistama, voiton arvona pidetään voiton todennäköistä luovutushintaa. Tällä tarkoitetaan hintaa, jonka arpajaisten toimeenpanija olisi saanut, jos voitto olisi myyty riippumattomien osapuolten välillä (voiton käypä arvo).
Arpajaisveron verokausi on kalenterikuukausi. Arpajaisvero ilmoitetaan ja maksetaan viimeistään kyseessä olevaa kalenterikuukautta seuraavan toisen kuukauden yleisenä eräpäivänä eli kuun 12. päivänä. Jos yleinen eräpäivä on lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, siirtyy eräpäivä seuraavaksi arkipäiväksi.
Arpajaisvero on oma-aloitteinen vero eli vero, jonka verovelvollinen laskee itse ja maksaa oma-aloitteisesti. Kalenterikuukausi, jolta vero suoritetaan ja ilmoitetaan, on kuukausi jonka aikana tavara-arpajaisten toimeenpano on päättynyt tai jonka aikana jaettava voitto on ollut perittävänä. Veron voi ilmoittaa sähköisesti OmaVerossa, jossa on myös veron maksuohje.
Arpajaisverovelvollisen on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät järjestetyt arvonnat sekä niiden säännöt, arvonta-ajankohta ja ajankohta jolloin voitot ovat olleet perittävänä ja johon mennessä ne on viimeistään lunastettava, kussakin arvonnassa jaetut voitot ja niiden arvo, sekä voittoja ja arpajaisveroa koskevat kirjaukset.
Arpajaisvero on vähennyskelpoinen meno, jos arpajaisten järjestäminen liittyy toimeenpanijan veronalaisen tulon hankkimiseen tai säilyttämiseen. Arpajaisten järjestämisen voidaan katsoa liittyvän arpajaisten toimeenpanijan harjoittamaan elinkeinotoimintaan esimerkiksi silloin, kun yritys toimeenpanee arpajaiset tarkoituksenaan markkinoida omaan elinkeinotoimintaansa liittyviä tuotteita tai palveluita.
Yrityksen ostaessa tavaroita liiketoiminnassaan esimerkiksi myynnin edistämiseen, on yrityksellä oikeus vähentää hankintaan sisältyvä arvonlisävero. Tämä koskee myös arpajaisia varten ostettujen palkintojen arvonlisäveroa.
Heikki Mäkinen
varatuomari, neuvontalakimies